Erään sattumalta Facebookissa silmien eteen ponnahtaneen kouluratsastusblogin teksteistä inspiroituuneena päätin kirjoittaa postauksen "ratsastajan ikuisuuskysymyksistä". Ja jep, yleistän nyt melko vahvasti, sillä varmasti on monia, joille nyt mainitsemani asiat ovat kuin itsestäänselvyyksiä, eikä niissä ole mitään ongelmaa. Asiat ovat minun näkemyksiä ja tuntemuksiani, joten olettaa voi, että ihmisellä, jolla ei ratsastuskokemuksia ole , kun luodaan katse vuosiin, aikaan, jonka tämän harrastuksen parissa olen viettänyt.
Puolipidäte on asia jota en ole vieläkään täysin sisäistänyt, vaikka se onkin yksi tärkeimmistä ratsastuksen kulmakivistä. Tämän kuuden vuoden aikana, jonka verran olen ratsastanut on käytetty paljon termiä puolipidäte. Innokkaan ponitamman kaahottaessa opettaja on käskenyt minun tehdä puolipidäte. Mitä tekee 10-vuotias Tuuli? Tietenkin vedän ohjista, koska muuta pidätettä minulle ei ole opetettu. Sitten saankin kuulla, että ei pitänyt tehdä pidätettä, vaan puolipidäte. Mutta miten sen teet, kun sitä ei ole opetettu?
Ratsastuskoulun kilttien ponien ja hevosten kanssa pärjää hyvin ilman puolipidätettä, koska ne ovat siihen tottuneet ja antavat sen anteeksi.
Parin neljän ratsastusvuoden jälkeen uskon ymmärtäväni puolipidätteen. Teen sen "valmistellessani" hevosta laukannostoon puristamalla hieman ohjia. Ei näin.
Vasta syksyllä 2014 alan saamaan suuntaa siihen, mikä ihme on puolipidäte. Ei se siltikään ole helppo, yksinkertainen, itsestäänselvä asia. Tänään luettuani Kootussa Ravissa-blogia olen saanut suuntaa sille vielä enenmmän. -Nyt ymmärrän, että puolipidätteen tarkoitus ei ole niinkään hidastaa hevosen vauhtia, eli se ei ole edes pidäte. Sen tarkoitus on vain "koota" hevosta odottamaan seuraavaa käskyä. Se tehdään tiivistämällä istuntaa, olemalla niinsanotusti "hevosen liikettä vastaan", kunhan ensin hevonen liikkuu itse ratsastajan myötäillessä liikettä. Näin sen ymmärsin. Korjatkaa, jos olen väärässä.
Puolipidäte on minulle jonkinasteinen ongelma, enkä keksinyt postaukseen muutakaan, mutta jos teillä on joku "ikuisuuskysymys" ratsastukseen liittyen, niin antaa tulla vaan :)!
Puolipidäte on asia jota en ole vieläkään täysin sisäistänyt, vaikka se onkin yksi tärkeimmistä ratsastuksen kulmakivistä. Tämän kuuden vuoden aikana, jonka verran olen ratsastanut on käytetty paljon termiä puolipidäte. Innokkaan ponitamman kaahottaessa opettaja on käskenyt minun tehdä puolipidäte. Mitä tekee 10-vuotias Tuuli? Tietenkin vedän ohjista, koska muuta pidätettä minulle ei ole opetettu. Sitten saankin kuulla, että ei pitänyt tehdä pidätettä, vaan puolipidäte. Mutta miten sen teet, kun sitä ei ole opetettu?
Ratsastuskoulun kilttien ponien ja hevosten kanssa pärjää hyvin ilman puolipidätettä, koska ne ovat siihen tottuneet ja antavat sen anteeksi.
Parin neljän ratsastusvuoden jälkeen uskon ymmärtäväni puolipidätteen. Teen sen "valmistellessani" hevosta laukannostoon puristamalla hieman ohjia. Ei näin.
Vasta syksyllä 2014 alan saamaan suuntaa siihen, mikä ihme on puolipidäte. Ei se siltikään ole helppo, yksinkertainen, itsestäänselvä asia. Tänään luettuani Kootussa Ravissa-blogia olen saanut suuntaa sille vielä enenmmän. -Nyt ymmärrän, että puolipidätteen tarkoitus ei ole niinkään hidastaa hevosen vauhtia, eli se ei ole edes pidäte. Sen tarkoitus on vain "koota" hevosta odottamaan seuraavaa käskyä. Se tehdään tiivistämällä istuntaa, olemalla niinsanotusti "hevosen liikettä vastaan", kunhan ensin hevonen liikkuu itse ratsastajan myötäillessä liikettä. Näin sen ymmärsin. Korjatkaa, jos olen väärässä.
